Sosiaalisella tuella ja kuntoutuksella on merkittävä rooli rintasyövästä selviytymisessä

(20.5.2020)

Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen luotsaaman NIKO-projektin projektipäällikkö Minna Salakari osoitti Turun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan, että rintasyöpään sairastuneen selviytymistä eivät selitä pelkästään henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan myös se, mitä sosiaalisille suhteille tapahtuu sairastumisen myötä. Tutkimus vahvistaa puolison tai kumppanin tuen tärkeyttä rintasyövästä toipumisessa.

Minna Salakarin väitöstutkimuksen päätavoitteena oli selvittää rintasyöpään sairastuneiden naisten elämäntyytyväisyyttä sekä siihen vaikuttavia terveydellisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös syöpään sairastuneiden kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Salakari tarkasteli rintasyövästä selviytymisen sosiaalisia ja psyykkisiä ulottuvuuksia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten koherenssin tunnetta, tyytyväisyyttä elämään, sosiaalista tukea ja kuntoutusta. Tutkimuksessa korostuu sosiaalisen tuen ja seksuaalisuuden vaikutus elämäntyytyväisyyteen.

– Rintasyövästä selviytyneiden määrä on kasvussa syövän varhaisen havaitsemisen, hoidon jatkuvan kehittymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Tämä edellyttää olemassa olevien tukimuotojen kehittämistä ja lisäämistä syöpähoitopolun aikana, Salakari kertoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin rintasyöpään sairastuneiden ja terveiden verrokkien lisäksi myös mielenterveyden häiriöistä ja somaattisesta sairaudesta kärsiviä naisia.

– Väitöstutkimus tuo rintasyöpätutkimuksen kentälle uudenlaisen ulottuvuuden erityisesti siksi, että siinä tehdään vertailuja, jotka lisäävät ymmärrystä rintasyövän erityispiirteistä, Salakari korostaa.

Puolisolla keskeinen rooli syöpähoitopolun aikana

Tutkimuksen mukaan rintasyöpään sairastuneet naiset ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin terveet verrokit. He arvioivat sekä elämäntyytyväisyytensä että koherenssin tunteensa merkitsevästi vahvemmaksi kuin masennusta sairastavat naiset. Rintasyövästä selviytyneiden naisten elämäntyytyväisyys säilyy suhteellisen ennallaan vähintään vuoden kestäneen toipumisvaiheen jälkeen.

– Vaikuttaa siltä, että sairastumisesta aiheutuneen akuutin kriisin jälkeen elämäntyytyväisyys saattaa jopa parantua, Salakari pohtii.

Sosiaalisen tuen ja moniammatillisen kuntoutuksen tiedetään ylläpitävän elämäntyytyväisyyttä ja kokonaisvaltaista elämänlaatua. Puoliso tai kumppani tunnistetaan usein tärkeimmäksi sosiaalisen tuen lähteeksi koko syöpähoitopolun aikana. Salakarin väitöstutkimuksen tulokset vahvistavat puolison tai kumppanin keskeistä roolia rintasyövästä toipumisessa.

– Puolisolta tai kumppanilta saatu tuki johtaa parhaassa tapauksessa parempaan elämänhallintaan ja sairaudesta selviytymiseen, Salakari sanoo.
Rintasyöpä uhkaa naiseutta

Väitöstutkimuksessaan Salakari tarkasteli myös seksuaalisuutta, johon rintasyöpä usein vaikuttaa muuttuvan kehonkuvan kautta. Rintasyövän sairastaneet olivatkin huomattavasti tyytymättömämpiä seksuaalielämäänsä kuin naiset muissa tutkimusryhmissä, masennusta sairastavia naisia lukuun ottamatta. Parisuhdetilanne ei selittänyt eroja tutkimusryhmien välillä.

– Tämä johtuu todennäköisesti rintasyövän hoidoista ja hoidon jälkeisistä ongelmista, syövän uusiutumisen ja kuoleman pelosta sekä alhaisesta seksuaalisen vetovoiman kokemuksesta, Salakari arvioi.

Seksuaalisuudella on suuri merkitys läheissuhteille ja siten sosiaaliselle tuelle. Sairastumisen myötä seksuaalisuuden kuitenkin koetaan olevan uhattuna. Rintasyöpä voi uhata naiseutta sairastuneen itsensä näkökulmasta mutta myös kaikissa sairastuneen läheissuhteissa.

Rintasyöpää sairastavan tukimuotoja kehitettävä

Rintasyövästä selviytyneiden elämänlaadun ylläpitämiseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen on tärkeä kansanterveyshaaste. Nyt saatuja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää rintasyöpää sairastavien ja sairastaneiden sekä heidän läheistensä monipuolisten tukimuotojen kehittämisessä.

– Tukipalveluja on tarjottava rintasyöpää sairastaville, sairaudesta selvinneille ja heidän läheisilleen elämänlaadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sosiaaliseen tukeen, kuntoutukseen ja seksuaalisen hyvinvoinnin huomioimiseen, Salakari painottaa.

Tutkimuksessa myös kuntoutuksen merkitys korostui. Kuntoutuksen todettiin olevan vaikuttavaa kaikissa syöpähoitopolun vaiheissa, ja sitä suositellaan myös palliatiivisessa hoidossa oleville syöpäpotilaille.

– Kuntoutuksen merkitystä korostamalla voidaan lisätä erityisesti ammattilaisten ymmärrystä rintasyöpään sairastumisen kokemuksesta ja sitä muokkaavista henkilökohtaisista ja sosiaalista tekijöistä, Salakari summaa.

***

Master of Health Care Minna Salakari esitti väitöskirjansa LIFE SATISFACTION, SENSE OF COHERENCE AND SOCIAL SUPPORT OF FINNISH BREAST CANCER SURVIVORS – WITH SPECIAL REFERENCE TO PERCEIVED SEXUALITY AND REHABILITATION Turun yliopistossa perjantaina 15.5.2020. Vastaväittäjänä toimi emerita professori Anna-Maija Pietilä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sakari Suominen (Turun yliopisto).

***

NIKO – Terveyden edistäminen nuorten arjessa

NIKO-projekti on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämä kehittämishanke, jonka pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä nuorten nikotiinituotteiden käyttöä. Projektin tarpeen muodostavat tieto ja huoli nuorten ja nuorten aikuisten nikotiinituotteiden lisääntyneestä ja monipuolistuneesta käytöstä, sekä syövän ennaltaehkäisyn mallien kehittämisen tarve. Syöpäsairaudet ovat osa kansansairauksiamme ja syöpään liittyvät terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät lähitulevaisuudessa.

Projektin päätarkoituksena on kehittää terveyden edistämisen malleja ja nuorten ympäristöihin jalkautuvaa toimintaa nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi, lopettamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi tarkoituksena on luoda toiminnallisia interventioita sekä muuta materiaalia kohderyhmien tarpeiden ja toiveiden sekä yhteiskunnallisesti havaittujen kehittämiskohteiden mukaan. Projektin kehittämistyön visiona on luoda alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisesti päteviä toimintamalleja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi sekä terveellisten elämäntapojen ylläpitoon.

Projektissa toteutetaan terveyden edistämisen työtä nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä kanssa yhteistyössä toimien ja kohderyhmiä monipuolisesti osallistaen.

Lisätetoja NIKO-projektista
Minna Salakari, projektipäällikkö
040 730 7877, minna.salakari@lssy.fi