Syöpäsäätiö: Verisyöpien nykyhoito pitää yli puolet sairastuneista elossa
(Syöpäsäätiö 7.2.2019)
Verisyöpien hoidossa on tapahtunut merkittävä kehitys 50 vuodessa, mutta niiden joukossa on edelleen paljon tutkimusta vaativia tappavia syöpiä. 1960-luvulla moniin näistä syövistä ei ollut parantavaa hoitoa ja 85 prosenttia potilaista kuoli tautiin. Nykyisin yli puolet sairastuneista selviää.
– Pahanlaatuiset veritaudit eli verisyövät ovat yleistyneet Suomessa 40 viime vuoden aikana. Nykyisin 25 erilaiseen ryhmään luokiteltu verisyöpä on sekä miesten että naisten neljänneksi yleisin syöpä Suomessa. Verisyöpiä ovat esimerkiksi leukemiat ja lymfoomat, kertoo Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.
Suurin verisyöpien ryhmä ovat niin sanotut kypsät B-solukasvaimet, joihin kuuluvat muun muassa lymfoomat, myeloomat, pahanlaatuiset immunoproliferatiiviset taudit sekä krooninen lymfaattinen leukemia. Tässä kasvainjoukossa keskimääräinen 5-vuotisennuste on noin 60 prosenttia. Kypsiä B-solukasvaimia todettiin vuonna 2016 yli 1800 tapausta ja verisyöpiä yhteensä noin 3000.
Verisyövistä selviytymisen kehitystä on poikkeuksellisen vaikea seurata viime vuosikymmeniltä, sillä syövän luokituksia on muutettu.
– Suomen Syöpärekisterissä uudempi, vuoden 2001 luokitus otettiin käyttöön vuonna 2007. Nimenomaan hematologisten syöpien ilmoittamisessa on haasteita, koska niiden tunnistaminen voi olla vaikeaa, niihin ei aina liity kudosnäytettä ja taudinkuva voi olla hitaasti etenevä.